torstai 2. maaliskuuta 2017

Asbesti

   
Asbestin ominaisuudet.

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaista silikaattimineraalia, jota on käytetty rakennusmateriaalina. Asbestilla on hyvät palonkesto-ominaisuudet, se on hyvä lämmön- ja sähköneriste ja se parantaa tilojen akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointi­kanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Asbesti rakentaminen

Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa. Erityisen runsaasti asbestia löytyy vuosien 1963 ja 1979 välillä rakennetuista rakennuksista.

Asbestipurkutyö.

Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein mahdotonta suojautua.

Asbestisairaudet.

Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista ja se aiheuttaakin Suomessa eniten työperäisiä kuolemia. Pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin, ja sen on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa, eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää, ja muita keuhkopussin sairauksia.


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Sadevesijärjestelmät




Sadevesijärjestelmä kuljettaa katolta ja piha-alueilta tulevat sadevedet hallitusti pois ja vähentää lammikoiden syntyä ja tulvimista. Sadevesijärjestelmään kuuluu syöksyputkien alle tulevat rännikaivot, joista vesi johdetaan edelleen sadevesiputkeen. Piha-alueilta voidaan kerätä sadevesiä myös ritiläkantisten sadevesikaivojen sekä linjakuivauskanavien avulla. 

Salaoja- ja sadevesiputkisto kootaan perusvesikaivoon, josta vesi johdetaan edelleen kunnalliseen sadevesiviemäriin. Mikäli alueella ei ole kunnallista sadevesiviemäriä, voidaan vedet johtaa esimerkiksi avo-ojaan.



Lähde: http://www.meltex.fi/tuotteet/salaoja-ja-sadevesijarjestelmat.html

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Salaojajärjestelmät



             


Sadevesi- ja salaojajärjestelmällä estetään rakenteiden kosteus-, home- ja routavauriot. Toimiva järjestelmä estää myös tulvat kellarissa, lammikot pihalla ja jäätiköt kulkuväylillä. Talon kuivatusputkisto sisältää salaojaputkiston salaojakaivoineen, sadevesiputkiston ja rännikaivot sekä perusvesikaivon, joka kokoaa kaikki vedet yhteen.
Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia, yleensä rinnakkain sijoitettavia putkiaan myöten yhteiseen perusvesikaivoon. Piha-alueen ja ajotien sadevedet ohjataan kallistusten avulla siiviläkannelliseen sadevesikaivoon ja johdetaan sieltä perusvesikaivoon. Perusvesikaivosta vedet johdetaan kunnan sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai imeytetään kivipesän kautta tontin maaperään.

Koulun kirjaston seinän maalaus

Maanantaina 6.2 aloitimme koulun kirjaston seinän maalaamiksen. Väriksi tuli limen vihreä ja senä maalattiin kahteen kertaan. Toinen kerta oli tiistaina 7.2.

Ulkopuolinen vedeneristys





Maanvastaiset rakenteet pitää vedeneristää sellaisissa paikoissa, missä vedenpainetta voi syntyä rakenteen pintaan. Vedenpainetilanteet saattavat olla hetkittäisiä, kuten tyypillisesti rankkasateiden tai keväällä sulamisvesien aikaan tapahtuu.
Vedeneristys tehdään aina kumibitumikermeillä. Sokkeli- ja radonkermi on tähän tarkoitukseen kehitetty hitsattava kermi. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muitakin TL2 luokan kumibitumikermejä. Tartunnan varmistamiseksi sokkelipinta pitää tartuntakäsitellä (primeroida) bitumiliuoksella.
Kosteuseristys riittää rakenteisiin, missä vain normaali maakosteus rasittaa rakennetta, eikä vedenpainetilanteita voi syntyä. Rakenteiden ympärillä pitää aina käyttää maa-aineksia, joiden kapillaarisuus on mahdollisimman pieni. Pintamaiden kaltevuus pitää olla riittävä rakennuksesta poispäin, jotta vedenpainetilanteita ei synny rakennusten ympärillä.

Lähde: http://www.katepal.fi/tietoa-rakentajalle/sokkelin-vedeneristys/

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Koulun rakennus projekti






     
                                                    Koulun rakennus projekti






 Perjantaina 19.8.2016 aloitimme autotallin perustuksien teon tekemällä anturamuotin sivut valmiiksi ja merkitsemällä rakennuksen tulevan paikan. Maanantaina 22.8 projekti jatkui kun kaivinkone tuli kaivamaan paikan ja kaadoimme tiellä olevan puun. Olin itsekkin pätkimässä puuta moottorisahalla. Kuoppaan tuotiin sepeliä ja kaivinkone tasoitti sen. Sitten asennettiin linjapukit ja langat.


  Viikon aikana antura muotit pystytettiin ja loppuviikosta betoni laitettiin muottiin.                                                      
 




Betonin kuivettua purimme sisäpuolen muotin ja asensimme muurausvihjeet. Sitten aloitimme muuraamisen. Käytimme kevytsoraharkkoja.




 Kun ensimmäinen kerros oli valmis, laastin laitto piti jatkua muurauskelkalla mutta kelkka oli liian  pieni joten jatkoimme muurausta käsin. Joka harkko laitettiin tarkasti paikalleen, linjalankaa seuraten ja että harkko oli suorassa.



Joka toiseen harkko kerrokseen laitettiin raudoitus ja kahteen viimeiseen kerrokseen muuraus-siteet.


Viimeisen kerroksen pontit täytettiin laastilla. Ja teimme laasti kallistukset


Muuraamisen jälkeen sokkeli tasattiin laastilla.

Sokkelin sisäpuoli tasattiin myös ja pohjaan laitettiin suodatinkangas.
6.9.2016


Sitten kaivoimme salaojat ja laitoimme ulkopuolelle suodatinkankaat.
 6.9.2016

Sen jälkeen asensimme sokkeliin bitumikermin ja patolevyn. Bitumikermi kiinnitettiin kuumentamalla sitä toholla. Sokkelin sivustaa (ulkopuolta) alettiin täyttämään maalla ja siihen          laitettiin routaeristeet jotka tulivat etupuolella kaksi kertaa pidemmälle kuin sivuille. Eristettä tuli kaksi kerrosta. Sitten se täytettiin maalla ja sisäpuoli myös.  13.9.2016                                                                         
Sisäpuolen maat tiivistettiin "tärylätkällä" (maan tiivistys kone) ja lopuksi maa tasoitettiin laudalla. Tasoitetulle pohjalle laitettiin routaeristeet, joita tuli kolmekerrosta.
13.9.2016
 Samalla ovi aukkoihin asennettiin valu esteet jotka estävät betonin pois valumisen kun lattia valetaan.
Seuraavana päivänä lattia valettiin ja paikalla oli "valumies" joka tasoitti betonin oikeaan tasoon.
Kun lattia oli valettu ja betoni kuivunut, aloitimme runkotyöt. Ensin asensimme alajuoksun johon runkotolpat kiinnitetään. 20.9.2016
 Alajuoksuun merkitsimme runkotolppien, oven ja ikkunoiden paikat. Runkotolppien pystytys aloitettiin nurkista 23.9.2016. Nurkkaan tuli ensin kaksi yhteen kiinnitettyä runkotolppaa. Kun nurkka oli pystyssä, se tuettiin "vino reivoilla". Ensin kiinnitimme tuet väärälle puolelle eli ulkopuolelle ja ne piti laittaa sisäpuolelle.

Jatkoimme runkotolppien pystytystä ja tuimme ne laudoilla. Sitten kasasimme telineet ja asensimme yläjuoksun.

Jatkoimme 28.9.2016 runkotöitä. Asensimme loput yläjuoksusta ja aloitimme ikkunoiden ja oven paikkojen teon.


30.9.2016. Keskeytimme loppujen ovien ja ikkunoiden teon koska kattotuolit saapuivat työmaalle ja aloitimme niiden kiinnittämisen.

Kiinnitimme kattotuolit runkoon raudoilla ja ankkuri nauloilla ja kiinnitimme ne toisiinsa reivoilla, jotta kattotuolit pysyisivät kiinni ja suorassa. Samalla teimme oviaukot loppuun.




Kun kiinnitimme viimeisiä tuoleja, huomasimme että yksi kattotuoli puuttuu, joten laitoimme pääty tuolin toiseksi viimeiseen kohtaan ja teimme päädyn kattotuolin itse.


 Sitten aloitimme räystäiden teon. Räystäs puut tulivat 70 cm irti seinästä ja ne asennettiin pääty tuolin päälle.


                                  



Väleihin laitoimme lankut.



Kuvassa asennettu räystäs puut ja - lauta. 5.10.16
Kun räystäät olivat valmiit laitoimme aluskatteen, rimat jotka pitelevät aluskatetta ja ruodelaudat johon peltikatto tulee kiinni. Ennen kattopellin asennusta, asensimme viimeiset räystäslaudat.

                                                                      10.10.16


Kun peltikatto kiinnitettiin, aloitimme tuulensuojalevyjen asennuksen.

Katon harjalle tuli harjapellit. Katon teko onnistui hyvin.

12.10.16



17.10- 23.10. oli syyslomaviikko.
Syysloman jälkeen jatkoimme tuulensuojalevyjen asennusta ja muut aloittivat koolaus lautojen asennuksen.

Sen jälkeen laitomme höyrynsulkumuovin sisäkattoon, mutta emme laittaneet koko kattoon koska rakennustarkastaja ei ollut vielä käynyt katsomassa runkoa.
Seuraavalla viikolla asensimme höyrynsulkumuovin päälle laudat joihin kipsilevy tulee kiinni.
Ulkoseiniin alettiin laittaa ulkoverhoilu lautoja.
Seuraavalla viikolla aloitimme villoittamisen, ensin vintille tuli puhallusvillat ja sitten laitoimme sisä puolelta seiniin villat. Samaan aikaan sähköasentajat asensivat sähköjä.
Kun sähköt olivat asennettu, aloimme asentaa kipsilevyjä. 15.11.16



Kun levyt oli saatu kattoon ja seinille, laitoimme ulko-oven ja aloitimme liukuovien asennuksen. Ensi viikolla tulevat ikkunat ja autotalli alkaa olla valmis.
7.12.2016 Ikkunat saapuivat ja päivän aikana asennettiin neljä ikkunaa.

                                                                       13.12.2016

Nosto-oven asennusta ja ikkunalautojen asennus.


                Nosto-oven asennus ohjeet olivat vaikeasti tehty, mutta saimme oven asennettua.
                                                                    13.12.2016

Toisen oven asennus sujui nopeammin ja saimme oven sähkömoottorin ohjelmoitua.


19.12.-21.12.2016 Kun ovet olivat valmiit, aloitimme kipsilevyjen rakojen paikkaamisen silikooni massalla. Ikkunoihin ja oven ulkopuolelle laitettiin smyyki laudat ja sisäpuolelle listat.






23.12 autotalli valmistui ja siirryimme toiselle työmaalle