Lautaprofiileja: RPL Raakaponttilauta, HPL Höylätty ponttilauta, SHP Sileähöylätty pyöreä- kulmainen lauta, KHP Karkeahöylätty pyöreä- kulmainen lauta, HSP Hienosahattu pyöreä- kulmainen lauta.
Ulkoverhoilu lautoja:
Aaltolevy jota käytetään katto- ja seinärakenteissa sekä nopeasti pystytettävissä tilapäisrakennuksissa.
Kipsilastulevy on kipsimassasta ja puulastuista valmistettu rakennuslevy, sopii parhaiten käytettäväksi rakennusten sisäseinissä. kipsilevy eli kartonkikipsilevy on kipsistä valmistettu rakennuslevy, jonka pinnoissa on kartonkipaperi sidospintana. Kipsileyä käytetään yleisrakennuslevynä eri rakennusosissa; muun muassa lattioissa, seinissä ja katoissa.
Kova kuitulevy eli kovalevy on rakennustarvikkeena käytettävä puukuiduista puristamalla valmistettu kuitulevy, käytetään muun muassa rakentamisessa esimerkiksi tuulenohjaimina tai runkopalkkien sideosana
Lastulevy on puisista tai puumaisista lastuista valmistettua levyä, käytetään halvempana ja vähemmän kestävänä umpipuun tai vanerin korvikkeena rakentamisessa.MDF-levy (engl. medium-density fibreboard) on puolikova kuitulevy.
OSB-levy (engl. Oriented Strand Board, ’suunnattu suurlastulevy’) on erityisesti rakentamisessa käytetty lastulevytyyppi. Käytetään erityisesti Pohjois amerikassa, jossa se on halvempana vaihtoehtona korvannut havupuuvanerin. Puolikova kuitulevy eli rakennekuitulevy on rakennustarvikkeenä käytettävä puukuiduista puristamalla valmistettu kuitulevy.
Vaneri on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmistettu levymäinen puutuote. Koivuvanerilla on erinomaiset lujuus- ja jäykkyysominaisuudet sekä hyvä virumisen kestävyys. Koska sillä on myös hyvä tasoleikkauslujuus, se on raskaassa lattia käytössä muita vanerituotteita oleellisesti parempi ratkaisu. Myös pintakovuus ja kolhunkestävyys onhyvä.
Koivuvanerin tyypillisiä käyttökohteita ovat betonointilevyt, seinät ja katot.
Myös kuusivanerin lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat hyvät. Kuusivanerin pinta on koivuvaneria pehmeämpää ja oksaisempaa. Syykuvio on voimakas ja hieman koholla. Kuusivaneri on toisaalta suhteellisen kevyttä ja sitä on helppo työstää ja naulata.
Kuusivanerin tyypilisiä käyttökohteita on vesikattorakenteet, rakennusten lattiat, seinät ja katot, työmaarakenteet, aitaukset ja suojat sekä vähäisten valukertojen betonoimislevyt. Paksuviiluista kolmikerros/viisikerros-havuvaneria käytetään myös tuulensuojalevynä rakennuksissa hengittävyytensä ja jäykkyytensä ansiosta.
Mäntyvanerit ovat käytännössä ohuita ja niitä käytetään lähinnä sisustustarkoituksissa.
Yhdistämällä koivun kovuus ja kuusen keveys ja halpuus (saatavuus) saadaan aikaan sekavaneri, jossa pintaviiluina ovat koivuviilut ja sisällä olevat viilut ovat kuusta. Vanerin kayttöön ja lujuuteen vaikuttavat voimakkaimmin pintaviilut, jotka ottavat vastaan pintarasituksen ja ison osan mekaanista rasitusta.
Ilmakerrokseen perustuvat lämmöneristeet
Useimmat lämmöneristeet perustuvat paikallaan pysyvään ilmakerrokseen, joka vähentää johtumista ja kovektiota, muttei säteilyä. Tavallisimmat tyypit ovat rakenteeltaan kuitumaiset (esimerkiksi untuva ja erilaiset villat), huokoiset (esimerkiksi korkki tai styroksi) ja rakeiset (esimerkiksi sintratut) eristemateriaalit.
Ilmaeristeiden eristekyky riippuu seuraavista asioista:
ilmanvirtauksen estäminen eristeessä ja rakenteessa: riittävän suurissa ilmataskuissa syntyy sisäistä konvektiota eli virtausta
eristeen kiinteän aineen määrä suhteessa ilmamäärään: runsas kiinteän aineen määrä synnyttää eristeen sisäisiä lämpösiltoja
valitun eristeen ominaisuuksien kestoikä
valitun eristeen sopivuus rakenteeseen ja rakenteen käyttötarkoitukseen
valitun eristeen sopivuus asennustapaan: eristeen mekaaniset ominaisuudet kuten pehmeys, kovuus ja kimmoisuus
Kiinteät lämmöneristeet
Mikä tahansa huonosti lämpöä johtava materiaali voi toimia lämmöneristeenä. Tyypillisiä kiinteiden lämmöneristeiden materiaaleja ovat keraamit ja tiilet vaikkapa tulisijoissa, tai hirsi seinärakenteessa.
Rakennustekniikassa käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat (Lasivilla ja vuorivilla), puukuitueristeet (selluloosa), pellavakuitueriste, sahanpuru, puukuitulevyt, EPS- ja XPS-levyt (polystyreeni) ja PU -ja PIR polyuretaani sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.
Uudempi tulokas aerogeeli on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali.
Valmis rakenne voi itsessäänkin toimia riittävänä eristeenä, esimerkiksi erilaisissa tiilirakenteissa. Tällöin yleensä eristyskyky perustuu rakenteen sisältämään liikkumattomaan ilmaan.
Eristeen valinnassa tulisi kiinnittää huomio koko rakenteen toimivuuteen halutussa ympäristössä. Eristeellä ja rakenteella voi olla myös toiminnallisia vaatimuksia esimerkiksi palonkeston suhteen. Lämmöneristeitä käytetään erittäin vaihtelevissa ympäristöissä ja kohteissa; esimerkiksi lähes tuhatasteisen voimalaitoskattilan tulipesän eristys eroaa huomattavasti maahan upotettavien vesiputkien routaeristyksestä
Teknisten seikkojen lisäksi oikean eristetyypin valinta on resurssikysymys, johon vaikuttavat esimerkiksi hinta, saatavuus, sekä käytettävissä oleva rakennustekniikka ja -tavat. Joissakin tilanteissa jopa eristekerroksen vahvuus saattaa olla määräävä tekijä – esimerkiksi metallin valussa käytettävissä kuupissa, tai rakennuksissa, joissa eriste voi rajoittaa hyötykäyttöön saatavaa tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti