torstai 2. maaliskuuta 2017

Asbesti

   
Asbestin ominaisuudet.

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaista silikaattimineraalia, jota on käytetty rakennusmateriaalina. Asbestilla on hyvät palonkesto-ominaisuudet, se on hyvä lämmön- ja sähköneriste ja se parantaa tilojen akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointi­kanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Asbesti rakentaminen

Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa. Erityisen runsaasti asbestia löytyy vuosien 1963 ja 1979 välillä rakennetuista rakennuksista.

Asbestipurkutyö.

Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein mahdotonta suojautua.

Asbestisairaudet.

Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista ja se aiheuttaakin Suomessa eniten työperäisiä kuolemia. Pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin, ja sen on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa, eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää, ja muita keuhkopussin sairauksia.


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Sadevesijärjestelmät




Sadevesijärjestelmä kuljettaa katolta ja piha-alueilta tulevat sadevedet hallitusti pois ja vähentää lammikoiden syntyä ja tulvimista. Sadevesijärjestelmään kuuluu syöksyputkien alle tulevat rännikaivot, joista vesi johdetaan edelleen sadevesiputkeen. Piha-alueilta voidaan kerätä sadevesiä myös ritiläkantisten sadevesikaivojen sekä linjakuivauskanavien avulla. 

Salaoja- ja sadevesiputkisto kootaan perusvesikaivoon, josta vesi johdetaan edelleen kunnalliseen sadevesiviemäriin. Mikäli alueella ei ole kunnallista sadevesiviemäriä, voidaan vedet johtaa esimerkiksi avo-ojaan.



Lähde: http://www.meltex.fi/tuotteet/salaoja-ja-sadevesijarjestelmat.html

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Salaojajärjestelmät



             


Sadevesi- ja salaojajärjestelmällä estetään rakenteiden kosteus-, home- ja routavauriot. Toimiva järjestelmä estää myös tulvat kellarissa, lammikot pihalla ja jäätiköt kulkuväylillä. Talon kuivatusputkisto sisältää salaojaputkiston salaojakaivoineen, sadevesiputkiston ja rännikaivot sekä perusvesikaivon, joka kokoaa kaikki vedet yhteen.
Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia, yleensä rinnakkain sijoitettavia putkiaan myöten yhteiseen perusvesikaivoon. Piha-alueen ja ajotien sadevedet ohjataan kallistusten avulla siiviläkannelliseen sadevesikaivoon ja johdetaan sieltä perusvesikaivoon. Perusvesikaivosta vedet johdetaan kunnan sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai imeytetään kivipesän kautta tontin maaperään.

Koulun kirjaston seinän maalaus

Maanantaina 6.2 aloitimme koulun kirjaston seinän maalaamiksen. Väriksi tuli limen vihreä ja senä maalattiin kahteen kertaan. Toinen kerta oli tiistaina 7.2.

Ulkopuolinen vedeneristys





Maanvastaiset rakenteet pitää vedeneristää sellaisissa paikoissa, missä vedenpainetta voi syntyä rakenteen pintaan. Vedenpainetilanteet saattavat olla hetkittäisiä, kuten tyypillisesti rankkasateiden tai keväällä sulamisvesien aikaan tapahtuu.
Vedeneristys tehdään aina kumibitumikermeillä. Sokkeli- ja radonkermi on tähän tarkoitukseen kehitetty hitsattava kermi. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muitakin TL2 luokan kumibitumikermejä. Tartunnan varmistamiseksi sokkelipinta pitää tartuntakäsitellä (primeroida) bitumiliuoksella.
Kosteuseristys riittää rakenteisiin, missä vain normaali maakosteus rasittaa rakennetta, eikä vedenpainetilanteita voi syntyä. Rakenteiden ympärillä pitää aina käyttää maa-aineksia, joiden kapillaarisuus on mahdollisimman pieni. Pintamaiden kaltevuus pitää olla riittävä rakennuksesta poispäin, jotta vedenpainetilanteita ei synny rakennusten ympärillä.

Lähde: http://www.katepal.fi/tietoa-rakentajalle/sokkelin-vedeneristys/